Lue tästä Tuomas Hopun kirjoituksia TPV:n historiasta

• TPV:stä olympiakisojen futiskentille
• Kansainvälinen 1930-luku
• TPV:n ensimmäisestä mestaruudesta 90 vuotta

Tampereen Pallo-Veikot perustettiin vuonna 1930 palloilun erikoisseuraksi työläisille. TPV tunnetaan ennen kaikkea jalkapallosta, mutta seurassa on harrastettu vuosien saatossa myös muita lajeja kilpailumielessä. Merkittävimmät näistä jääpallo (1930-1948), jääkiekko (1945-1969) ja nyrkkeily (1930-1935). Seuran suurimpana menestyksenä voidaan pitää 1994 voitettua jalkapalloilun Suomen mestaruutta. Seuraavassa katsaus historiaan vuosikymmenittäin.

1930-luku
TPV valitsi pääväreikseen punaisen ja valkoisen. Jalkapallojoukkueen alkuperäinen peliasu koostui punaisesta paidasta, valkoisista housuista sekä vihreistä sukista, joissa oli valkoinen raita.

Ensimmäisen ottelunsa TPV pelasi 16.5.1930 Pyynikin urheilukentällä. Vastustajana oli Tampereen sen ajan ehkä paras joukkue TKT. TPV voitti ottelun 2-1. Ensimmäisenä vuotenaan TPV voitti heti myös piirinmestaruuden.

Vuosikymmen oli muutenkin menestyksekäs seuralle. TPV pelasi Työväen Urheiluliiton kilpailuissa, ja jo vuonna 1932, kolmannella kaudellaan, TPV voitti ensimmäisen mestaruutensa. Loppuottelussa Pyynikin urheilukentällä yli 2000 katsojan edessä kaatui helsinkiläinen Kullervo 2-0.

TUL:n mestarit 1932. Pyynikin urheilukentällä TPV on juuri voittanut Helsingin Kullervon ja TUL:n mestaruuden yli 2000 katsojan edessä. Vasemmalta Paavo Kanto, Viljo Lahti, Olavi Vasama, Väinö Vankkoja, Urho Lindevall, Reino Valkama, Ossi Lauren (Lara), Reino Viitala, Eino Rantanen, Eero Honkonen, Paul Vallenius.

TUL:n mestaruuden joukkue voitti myös vuosina 1934, 1938. Kolmen mestaruuden lisäksi TPV oli neljä kertaa hopealla, joten seura oli TUL:n sarjoissa todellinen voimatekijä.

Pallo-Veikot on ollut alusta asti myös vahvaa nuoristyötä tekevä junioriseura, sillä TPV:ssa on ollut nuorten joukkueita jo 30-luvulta lähtien.

1940-luku
Sotavuodet haittasivat luonnollisesti myös seuratoimintaa. Rauhan kesänä 1940 TPV onnistui jälleen voittamaan TUL:n mestaruuden, kuten kävi myös vuonna 1943, jolloin TUL:n mestaruuskilpailu onnistuttiin pelaamaan sodasta huolimatta läpi cup-muotoisena. Tässä joukkueessa pelasi yhä kaksi pelaajaa alkuperäisestä joukkueesta. Vuotta myöhemmin TPV oli TUL:n mestari nuorissa. TPV pelasi 1943-1944 myös Palloliiton ja TUL:n yhteistä mestaruussarjaa, joka sodan vuoksi kuitenkin keskeytyi, eivätkä TUL:n seurat jatkossa enää osallistuneet.

Vuonna 1945 TPV saavutti jälleen TUL:n hopeaa ja seuraavana vuonna TPV juhli kuudetta TUL:n mestaruuttaan. Samana vuonna Suomen mestaruus ratkaistiin Palloliiton ja TUL:n mestareiden kesken. Tässä silloinen suurjoukkue VIFK oli uusintaottelussa vahvempi ja TPV sai hopeaa. Samaan aikaan nuoret saavuttivat sekä TUL:n että Suomen mestaruuden.

Menestyksen vuosi 1946. Edustusjoukkue voitti TUL:n mestaruuden ja SM-hopeaa. Takarivi vasemmalta: Alpo Mäkinen, Arvi Lehtinen, Veikko Forsblom, Armas Malm, Ossi Lara, Veikko Heikkilä, Asser Salo, Erkki Alanne, eturivi vasemmalta: Eero Lehtinen, Reino Suominen, Aarne Lantto.				Menestyksen vuosi 1946. Nuoret voittivat TUL:n ja Suomen mestaruuden. Takarivi vasemmalta: Eero Lahtinen, Osmo Uunila, Helge Terho, Väinö Toivola, Esko Leiniö, Martti Huilla, Pentti Koivunen, Väinö Kaitila, eturivi vasemmalta: Osmo Hakala, Aulis Leisku, Toivo Nikkilä.

Vuosi 1946 oli TPV:n suuri vuosi, mutta tämän jälkeen seurasi voimakas alamäki. Useita pelaajia menettänyt TPV putosi seuraavana vuonna TUL:n mestaruussarjasta ja 1948 myös Suomen sarjasta jääden alasarjoihin pitkäksi ajaksi.

1950-luku
Jääkiekkoilusta muodostui käytännössä Pallo-Veikkojen päälaji vuosikymmenen vaihteessa ja jalkapallo oli alamaissa. TPV pelasi vasta maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla yhtäjaksoisesti vuoteen 1958 asti. A-nuoret olivat kuitenkin vuonna 1951 piirinmestareita ja TUL:n mestaruusturnauksessa pronssilla.

Edustusjoukkueen ajat olivat paranemaan päin, kun Palloliittoon 1955 liittynyt TPV menestyi Suomen cupissa hyvin edeten kahdeksan parhaan joukkoon vuosina 1956 ja 1958. Vuonna 1957 TPV meni peräti välieriin asti ja voitti lisäksi maakuntasarjassa lohkonsa nousten Suomen sarjaan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

Vuosikymmenen lopulla Pallo-Veikot käynnisti Tampereen ensimmäisen nappulaliigan, jota 1959 pelattiin jo yli sadan juniorin voimin.

Jääkiekossa TPV saavutti TUL:n mestaruuden jo 1949 ja heti perään 1950. SM-sarjassa TPV pelasi vuosina 1951 ja 1953 sekä eteni jääkiekkocupin finaaliin 1957.

1960-luku
Pallo-Veikot pelasi 60-luvulla Suomen sarjassa lukuunottamatta vuosia 1962-1963, jolloin TPV teki kahden kauden mittaisen visiitin maakuntasarjaan. Vuosikymmenen alkupuolella parhaiten seurassa menestyivätkin vahvat juniorijoukkueet, joista A-nuoret olivat SM-hopealla 1964.

60-luvun lopulla myös edustusjoukkueen suoritukset paranivat. TPV voitti Suomen sarjan lohkonsa peräkkäisinä vuosina 1968 ja 1969 päästen SM-karsintaan, jossa molemmilla kerroilla nousu mestaruussarjaan jäi haaveeksi.

Jääkiekossa TPV pelasi SM-sarjassa kaudella 1962-1963 ja A-nuoret olivat SM-pronssilla 1964. Toiminta lopetettiin kuitenkin 1969.

Pallo-Veikot pelasi jääkiekkoa myös SM-sarjassa. Kuvassa viimeisen SM-sarjakauden 1962-1963 joukkue. Takarivi vasemmalta: Juhani Räsänen (valm.), Kalevi Toivonen, Olli Rajala, Veikko Paananen, Lasse Terävä, Pasi Tuominen, Tapio Kallioniemi, Jorma Serttilä, Torsti Helminen, Jaakko Nieminen, Veikko Savolainen, Pekka Kuusisto, Arto Stenberg, Mauri Särkilahti (valm.). Eturivi vasemmalta: Jorma Mäkinen, Reino Lehtonen, Heikki Pohja, Juhani Iso-Eskeli, Lauri Mattson, Seppo Paunu, Erkki Vilenius, Martti Pepponen, Kauko Piirainen (huol.)

1970-luku
TPV voitti lohkonsa kolmantena vuonna peräkkäin nimeltään 2. divisioonaksi muuttuneessa sarjassa. Lohkovoittajat nousivat tällä kertaa suoraan mestaruussarjaan, joten Pallo-Veikot pelasi ensimmäisen kokonaisen SM-sarjakautensa vuonna 1971. Mestaruussarjassa TPV oli yhdestoista 14 joukkueen sarjassa, mutta putosi karsintasarjan kautta takaisin 2. divisioonaan. Vuonna 1971 Pallo-Veikot perusti myös ensimmäisen naisten jalkapallojoukkueensa.

Edustusjoukkue toimi Tampereen Palloilijoiden kanssa tehdyn yhteistyön myötä pari vuotta matalammalla profiililla. TPV jatkoi kuitenkin 2. divisioonassa yhtäjaksoisesti aina 1980-luvun alkuun asti. Parhaita saavutuksia oli sijoittuminen kahdeksan joukkoon Suomen cupissa vuonna 1976.

Vuosikymmenen puolivälissä Tampereen Pallo-Veikkojen jäsenmäärä ylitti ensimmäistä kertaa tuhannen rajan voimakkaasti kasvaneen junioritoiminnan ansiosta.

1980-luku
1980-luku oli Pallo-Veikkojen edustusjoukkueelle melkoista aaltoliikettä. TPV putosi vuonna 1980 3. divisioonaan, jossa pelattiin kaksi vuotta ennen kuin nousu takaisin 2. divisioonaan tapahtui. Seuraavalla kaudella 1983 TPV oli lähellä nousua 1. divisioonaan, joka jäi kuitenkin toteutumatta, kun KontU löi TPV:n uusintaottelussa karsintapaikasta. Suurin saavutus tuona vuonna oli eteneminen Suomen cupin välieriin, joissa Haka oli vahvempi. Nousu toteutui vasta kaksi vuotta myöhemmin 1985. Aaltoliike kuitenkin jatkui kolmen 1. divisioonassa vietetyn kauden jälkeen ja edessä oli putoaminen jälleen 2. divisioonaan.

Näin railakkaasti juhlittiin nousua 1. divisioonaan 1985. Valmentaja Jussi Ristimäki tuulettaa Ratinan vesiesteessä. Mukana myös vasemmalta: Jyrki Aho, Taisto Aaltonen, Jari Salminen, Harri Muhonen ja Markku Mäkinen.

Pallo-Veikkojen A-nuoret kunnostautuivat voittamalla SM-hopeaa vuonna 1989, toisen kerran seuran historiassa. Samana vuonna pelattiin myös ensimmäistä kertaa Särkänniemi cup, josta on vuosien saatossa kasvanut yksi Suomen suurimmista junioriturnauksista.

1990-luku

1990-luvun alkuvuodet olivat Tampereen Pallo-Veikoille menestyksekästä aikaa. 1991 tuli nousu 1. divisioonaan ja heti seuraavana vuonna Veikkausliigaksi muuttuneeseen mestaruussarjaan. TPV pelasi siten vuonna 1993 jälleen Suomen korkeimmalla sarjatasolla 22 vuoden tauon jälkeen. Nousijajoukkue aloitti liigassa hyvin ja jopa johti liigaa sen puolivälissä, mutta hyytyi lopulta kuudenneksi.

Seuraavalla kaudella oli luvassa todellinen suuryllätys. TPV:ta veikattiin sarjan häntäpäähän, mutta joukkue yllätti kaikki ja otti Suomen mestaruuden uskomattomien vaiheiden jälkeen. Viimeisessä kotiottelussaan TPV nousi kahden maalin tappiosta 3-2 voittoon HJK:ta vastaan ennätysyleisön, 5490 katsojaa, edessä. Sarjan viimeisellä kierroksella Pietarsaaressa Pallo-Veikot teki voittomaalin Jaroa vastaan neljä minuuttia ennen loppua voittaen mestaruuden.

Suomen mestarit 1994. Joukkueessa olivat mukana, takarivi: Pekka Seppä (jjoht.), Jari Aaltonen, Petri Levola, Jari Niemi, Matti Willgren, Kris Gawara, Jarmo Poskiparta, Jarno Aaltonen, Jari Myllyniemi (lääk.), keskirivi: Pentti Hiltunen (valm.), Pertti Lundell (päävalm.), Timo Lindholm, Mika Aaltonen, Juha-Pekka Mäkinen, Kim Suominen, Jukka Listenmaa, Juha Lund (huol.), Kalevi Salonen (manag.), Marko Huhtamäki (hier.), alarivi: Timo Lahtivuori, Jarkko Wiss, Marko Granholm, Veli-Matti Vuorio, Jukka Leppänen, Dionisio, Miika Juntunen, Jukka-Pekka Pietilä.

Mestaruuden jälkeen edustusjoukkue eriytettiin omaksi seurakseen, joka tippui liigasta hallitsevana mestarina yhtä yllättäen kuin oli mestaruuden voittanut. Vuonna 1999 TPV käväisi liigassa, mutta putosi yhden kauden jälkeen taas takaisin Ykköseen.

Vuonna 1995 kaupunginosatoimintaan perustettiin uusi organisaatio, Futisklubi. Junioritoiminta kasvoi voimakkaasti ja seuran jäsenmäärä kasvoi yli kahteen tuhanteen.

1999 näki päivänvalon erityisryhmille tarkoitettu jalkapallojoukkue TPV Auringonnousu.

Uudempi tulokas TPV-perheessä on TPV Auringonnousu, joka
on Pallo-Veikkojen oma jalkapallojoukkueerityisryhmille.

Tekstin lähde ja kuvat:
Olli Helen: Mestareiden kasvattaja - Tampereen Pallo-Veikot 1930-2000

2000-luku
Vuodesta 2002 jalkapallotoimintaa jatkettiin taas yksinomaan Tampereen Pallo-Veikkojen alla. Edustusjoukkue pelasi Kakkosessa kaudesta 2002 viiden kauden ajan voittaen oman lohkonsa kahdesti ja sijoittuen kolmesti toiseksi. Joukkue oli karsimassa noususta kolmena kautena ennen kuin sarjavoitto takasi suoran nousun syksyllä 2006. Vuosikymmenen lopun TPV pelasikin Ykköstä.

Laadukkaan nuorisotyönsä ansiosta TPV:sta tuli sinettiseura vuonna 2001.

2010-luku

Miesten edustusjoukkueen taival Ykkösessä katkesi kauden 2010 päätteeksi. Siitä lähtien TPV on pelannut Kakkosessa lukuunottamatta kauden mittaista visiittiä Ykköseen 2019. Samaan aikaan uudelleen perustettu TPV:n naisten edustusjoukkue on raivannut tietään alhaalta eteenpäin.

Junioritasolla TPV:n pelaajamäärät ovat pysyneet vahvoina. Parhaimpina saavutuksina ovat olleet B-poikien SM-hopea kaudella 2011, ja C15-ikäluokan Kai Pahlman -turnauksen voitto vuonna 2014.

2020-luku

Vuosikymmen. alkoi haastavissa merkeissä maailmanlaajuisen pandemian iskiessä. TPV joutui kulukuurille, joka tervehdytti seuran taloutta ilalhduttavan nopeasti. Miesten edutusjoukkue teki visiitin Kolmoseen, josta päästiin kahden kauden jälkeen ylemmille tasoille. Kauden 2023 päätteksi nousu Kakkoseen ja kauden 2025 päätteeksi Ykköseen.

Päävalmentajat 1970-

* Kesken kauden

Puheenjohtajat