Paavo Näykillä on punainen sydän

Paavo Naukki 1

 

Tapaninpäivänä 22 vuotta täyttävä Paavo Näykki oli vasta nelivuotias, kun hän puki ensimmäisen kerran TPV:n pelipaidan päälleen. 16-vuotiaana hän osallistui ensimmäisiin miesten edustuksen harjoituksiin ja sillä tiellä nuorukainen on edelleen.
 
- Minulla on punainen sydän. Minä haluan pelata Ykköstä tämän joukkueen kanssa ja olen täysin varma siitä, että kauden päätyttyä olemme mukana nousukarsinnoissa, Näykki sanoo.
 
TPV Härmälä sai joukkueeseen jalkapallon pelaamisesta innostuneen lapsen, josta vuosien myötä kasvoi runkopelaaja miesten edustukseen. Yhtä pitkällä TPV-urallaan voi Paavo Näykin kanssa ylpeillä ainoastaan Juho Mattila, joka reilun vuotta vanhempana oli jo TPV Härmälässä. Tämän jälkeen kaksikko nousi yhdessä ikäkausijoukkueesta toiseen aina edustusjoukkueeseen asti.
 
- Minulla on punainen sydän. Jos joskus pääsen toteuttamaan lapsuudesta asti eläneen haaveeni ammattilaisuudesta ja se ei toteudu tässä seurassa, niin TPV:tä en tule koskaan unohtamaan, Näykki sanoo.
 
Ensikosketuksensa Näykki otti miesten edustukseen kaudella 2014, kun hän pääsi kesken kauden mukaan harjoittelemaan joukkueen kanssa. Kausi 2015 oli jo peliajallisesti huomattavasti parempi, mutta myös raskaampi sillä Näykki puki tuolla kaudella A-juniorien, edustuksen ja kakkosjoukkueen pelipaitoja päälleen. Myös vihreä oli tämän ajan värinä, tästä piti huolen Suomen puolustusvoimat. 
 
A-juniorina miesten edustuksen harjoituksiin tullut Näykki sai muistoja, jotka kantavat nyt, kun Näykki on joukkueen kokeneemmasta päästä. Iästään huolimatta.
 
- Nuorelle pojalle oli uusi tilanne tulla aikuisten joukkueen harjoituksiin. Harjoituksissa oli kovempi vauhti ja kokeneet pelaajat tulivat ajoittain "sukille" antaakseen minulle kovuutta. Olin silloin nuori ja kokematon, tänään yritän olla oppi-isä minua nuoremmille ja kokemattomimmille pelaajille, Näykki sanoo.
 
Näykki on kuin kotonaan keskikentällä
 
Näykki on aina halunnut pelata keskikentällä, jota pelipaikkaa hän edelleen pitää itselleen kaikkein parhaimpana ja paikkana, jossa hän pystyy parhaimmalla mahdollisella tavalla hyödyntämään koko joukkuetta.
 
- Taistelen jokaisessa harjoituksessa tästä minun paikastani. Jos olen pelannut muilla paikoilla, niin pelaamiseni laatu ja tehokkuus ovat kärsineet. Tekeminen ja rooli ovat esimerkiksi laidalla erilaiset keskikentän keskellä pelaamiseeen verrattuna, Näykki sanoo.
 
Esimerkin Näykki ottaa laitapelaamisesta, jossa kerta toisensa jälkeen korostuu yksi vastaan yksi -tilanteet. Vastustajasta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti.
 
- En ole hyvä kaksinkamppailutilanteissa enkä koe olevani luontainen harhauttelija, vaan olen ennen muuta pelinrakentaja ja oman pelin rauhoittaja. Jos olen pelannut hyvin keskikentällä, niin toivon saavani myös jatkaa tässä roolissa, Näykki sanoo.
 
Ei olekaan ihme, kun Näykki mainitessaan plusominaisuuksiaan tuo esille pelinrakentajan luonteensa. Keskikentän roolin sopivuus korostuu myös miinuspuolen ominaisuuksissa.
 
- Minulla on myös hyvä kosketus palloon, mutta harhauttelija en ole.  Vaikka olen pitkä, niin en pärjää painitilanteissa. Mieluummin syötän vielä kerran, kuin yrittäisin tehdä itse maalin. Minulta puuttuu tietty tasaisuus eli minun pitäisi pystyä pelaamaan määrätyllä rutiinitasolla huononakin päivänä.
 
"Kun joukkue pelaa hyvin, niin minäkin pelaan hyvin"
 
Viime kaudella TPV eteni voitosta voittoon ensimmäisen kuuden ottelun ajan. Sitten tapahtui jotain, joka voidaan kirjata kohtaan "Urheilun käsittämättömät mystisyyydet". Tämä kausi alkoi samoissa merkeissä, kunnes seurasi kaksi häviötä ja kaksi tasapeliä sisältävä rypäs. 11. ottelussaan joukkue palasi voittojen tielle. Todennäköisesti yksi jos toinenkin kannattaja ehti ajattelemaan, että "joko taas, toistuuko viime vuosi?". 
 
Näykillekin tuo neljän ottelun alakuloisuus ja bluessointujen värittämättä pelit ovat mysteeri.
 
- Joukkueen otteet ovat olleet hyvät ja luotan siihen, että tästä kaudesta tulee parempi kuin edelliskaudesta. Olen täysin varma siitä, että kauden päätyttyä olemme mukana nousukarsinnoissa.
 
Näykki on haaveillut jalkapalloammattilaisuudesta lapsesta lähtien. Näykin luonne tulee esiin positiivisena ristiriitaisuutena haaveen toteuttamisen kanssa.
 
- Kun kerran haaveilen ammattilaisuudesta, niin minun pitäisi olla itsekkäämpi peleissä. En kuitenkaan harjoittele ja pelaa itseäni varten vaan joukkuettani varten. Ajattelen niin, että kun joukkue pelaa hyvin, niin minäkin pelaan hyvin. Ihan hyvin voisin ajatella niinkin, että pyrin joka tilanteessa tekemään maalin, koska liigaseurat huomaavat maalintekijät.  Näin en kuitenkaan ajattele ja toimi, Näykki sanoo.
 
Kokeneena pelaajana Näykki tietää, että liigajoukkueisiin ponnistaminen onnistuu Ykkösen seurasta paljon paremmin kuin Kakkosen. Näykin mukaan Ykkösen saama julkisuus on jo hyvän tason julkisuutta. Jos TPV nousee syksyllä Ykköseen, on TPV Härmälässä alkuoppinsa saaneen jalkapalloilijan haave noususta toteutunut ja toinen, pitempiaikainen haave saanut paremman ponnahduslaudan toteutumiseen.  
 
Jutun kuvat on otettu Messukylän golfkentällä. Harrastukseensa liittyen Näykki esittää julkisen haasteen joukkuekaverilleen Mika Ahoselle edustusjoukkueen parhaan golfarin tittelin ratkaisemiseksi.
 
Teksti ja kuvat: Ismo Alhoniemi
Paavo Naukki 2
 

Please publish modules in offcanvas position.

Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.